Live while we're young


Jouluun ensimmäinen päivä ja olen valvonut koko yön. Viellä kolme päivää sitten, kuvittelin eläväni karussa harmaassa kaupungissa, jossa katuvalotkaan eivät palaneet. Halusin nukkua tuon harmauden ohi ja kun eilen illalla heräsin, yritin päästä ovesta ulos, ei se ollutkaan niin helppoa kuin ennen. Oven takana odotti puolen metrin lumikinos ja sain käyttää kaikki heiveröiset voimani päästäkseni ulos.

Luulin, että kaikki olisi vain unta. Kävelin valkosia katuja pitkin ja lyhtypylväisiin oli kiinnitetty tähden muotoisia jouluvaloja, jotka valaisivat pimeitä ja tyhjiä katuja. Jäin tien haaraan seisomaan ja otin lunta käsilleni. Kylmyys vihloi sormissani ja vilun väreet kulkivat selkääni pitkin. Totta se on, vihdoin oli satanut lunta ja toiveet valkeasta joulusta näyttivät valoisimmilta.


Mikään ei ole niinkuin ennen. Joulun kaupallistaminen ahdistaa, mitään ei saa ilman rahaa. Mietin mitä hankkisin perheelleni, sukulaisille tai parhaalle ystävälleni lahjaksi. Kaiken täytyy olla kallista, hienoa ja suurta. Arvostaako kukaan enään itsetehtyä, pientä ja sydämmellä annettua lahjaa. Joulun odotus on nykyään vain kiirehtimistä ja stressaamista. Kaipaan rauhassa oloa perheen ja sukulaisten kesken. Yhteisiä hetkiä, ilman juoksemista täysien ostoskeskusken hulinassa kuin maailma olisi loppumassa. Haluaisin olla taas se pieni lapsi, jolla ei ollut aavistustakaan mistään stressistä. Lapsi joka odotti aamua, jolloin sai avata kalenterin suurimman luukun, syödä riisipuuroa ja kysellä milloin joulupukki tulee. Ajat muuttuu  ja vuodet kuluu liian nopeasti.


Monta viikkoa on jo ollut muutama suunnitelma auki, että on vihdoin saatava nekin päätökseen. Maanantaina tulee selviämään lähdenkö vai jäänkö. Otanko riskin ja jätän kaiken tämän ja aloitan uudelleen toisaalla, toivoen parempaa tulevaisuutta. Vai jäänkö tänne ja jatkan tätä samaa epätasapainossa kulkevaa tietä. Haluaisin uuden alun, mutta kun mietin mitä tein vajaa kaksi vuotta sitten, olin aivan samassa tilanteessa. Mikään ei ole siis muuttunut. Tuntuu kuin tarviksisin uuden alun vuoden välein, sillä en osaa päättää mitä elämältäni haluan. Vaikkai tietäisinkin, en kuitenkaan voi toteuttaa sitä.

Jos nyt saisin vapaat kädet tehdä mitä vain, ilman minkäänlaisia rajoituksia, lähteä mihin haluaisin ja kenen kanssa haluaisin... Joutuisin miettimään hetken, ehkä toisenkin. Lähtisinkö yksin, Jennan kanssa vai ottaisinko koko perheeni mukaan. Vai lähtisivätkö edes mukaani? Jospa he haluisivatkin jatkaa elämäänsä täällä, uskaltaisinko tai pystyisinko jatkamaan elämääni yksin maailman toisella puolella. Toisaalta haluaisinko edes lähteä pois Suomesta, missä kaikki on hyvin. Missä minulla on perhe, ystäviä ja kaikki noin yleisesti hyvin. Miksi edes mietin moisia hulluuksia, minun on elettävä hetkessä. Nyt ja tässä.

Muistakaa tykätä tästä ja osallistua tähän.

11 kommenttia:

  1. Tule takaisin tänne. Oon nyt pari päivää ajatellut nimenomaan sinuu, ja jos vaan pystyis niin muuttaisin kaiken sieltä menneisyydestä. Että ei oltaisi lähdetty eri suuntiin pakoon toisiamme. Nyt täällä on kuitenkin kaikki muuttunut. Ihmiset on lähteneet ja kaikki menneet asiat on haudattu nykyisen sekamelskan alle. Tule tänne, täällä on helpompaa. Varmasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oon harkinnu sitä kyllä. jos en savonlinnaan saakka muuta, niin mikkeliin kyllä oon muuttamassa varmaankin jouluna. kaikkee vanhaa ei voi unohtaa, mut kaiken voi antaa anteeks ja jättää omaan arvoonsa. jos muutan mikkeliin tai savonlinnaan, niin toivon että nähtäis useemmin tai ylipäätään voitais nähdä :)

      Poista
  2. pakko kysäistä, että kuinka paljon noi poskilävärit nippas? :) sellasia oon menossa joulun jälkee hakemaa ja ois kiva tietää, mitä odottaa siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ei se ite tekeminen satu enempää ku joku huuleen tekeminen.... mut se parantuminen mulla ainaki oli elämäni helvetillisimmät 2viikkoo :DD

      Poista
  3. ihana blogi sulla(:
    tuli vaa mieleen mite saat ton musan tolleen, ku ite ossaan laittaa vaan silleen laatikoksi :d ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos :))
      ja ne youtube boksit saa pienennettyä siten, että kun oot lisänny sen videon sillee niinku normaalistikkin ni sit siirryt tohon html-muokkaus osioon (sen luo-nappulan vieres). sit sieltä etit sen html-koodipaskan ja siellon kahdes eri kohtaa numerot 360 ja kai joku 226 tai jotku tollaset... sit molemmist kohdist vaihdat sen 226 -> 25. ja sit voit jatkaa luo osios normaalisti kirjottamist. en osaa selittää paremmin. mut jos en ymmärtäny ni laita sähköpostiosottees niin voin laittaa sulle sähköpostis kuvina sen miten se toimii :DD

      Poista
  4. Eksyin ekaa kertaa tänne sun blogis puolelle, ja pakko sanoa et tykkäsin hirveesti.. Kiva lukea muutakin kuin pelkää pintaliitoista sanojen helinää :-)
    ..maybe u have a new follower here! ;)

    mimi-perfectly-imperfect.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi, kiva jos tykkäsit! nyt kirjotellu aika vähän ku ollu vaikeit aikoi elämäs, mut nyt postaustahti kovenee ni toivottavasti lukijoitaki riittää sen myötä :)

      Poista