★ Rain don't go away


Bussimatkat, vesisade ja tappotuuli. Yriti epätoivoisesti kävellä vastatuuleen tavaroineni kanssa, mutta joka askel tuntui niin saatanan raskaalta. Koko päivä oli yhtä vastatuuleen tarpomista, mutta siitä huolimatta mä olin hyvällä tuulella. Sain kaikki asiat hoidettua tahtomallani tavalla ja viettää aika ystävien kanssa. 


Mikä vesisateessa on, että se saa mut omalla tavallaan onnelliseks ja ajattelemaan asioita eri tavalla kuin yleensä. Kotimatkan istuin bussissa ja rakkasade ropisi ikkunoihin. Kuski höpötti mulle omiaan ja hymyilin takaisin, vaikka asiat menivät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Olin aivan muissa maailmoissa


Huomenenna mä aion ottaa rennosti ja jos hyvin kävisi, voisin mennä valokuvailemaan ilmojen salliessa. Tosin saesääki käy. Tällä hetkellä väsymys on sanoin kuvaamattoman olematon, mutta siltikin tahdon nukkumaan. Lämpimän peiton alle ja voin vain toivoa että nukahdan pian. Nukkuessa kaikki on aina niin hyvin.


Mutta siinä sitten se mistä eilen mainitsin, kielikoru. Monen vuoden harkinnan ja pelkäämisen jälkeen uskaltauduin. Hetkittäin toivon etten sitä olisi ottanut, sillä särky on sanoin kuvaamaton ja nälkä sitäkin suurempin. Kuitenkin olen tyytyväinen ja säryn laannuttua vieläkin tyytyväisempi. Kielikorun lisäksi tein taas itselleni smileyn. Tällä kertaa erilaiselle korulla, sillä hevosenkenkä korun pallot nielasin kymmeniä kertoja, joten vaihdoin korun erilaiseen. Siitäkin otan kuvan ehkäpä myöhemmin. Nyt untenmaille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti