★ Maybe Holding Hands Wasn't Such A Good Idea

Ja niinpä niin päivät menee, enkä edes huomaa että kohta on taas kuukausi mennyt. Oon ensimmäistä päivää yksin kolmen viikon jälkeen. Orpo olo kun ainoot äänet mitä kuulen on kissojen maukuminen ja sateen ropina. Koulutehtäviä olisi miljoona tekemättä, mutta kun ei jaksa. Koulukuvaus, uus jakso ja kokeita kymmenen. Tällä hetkellä mun päässä pyörii kumminkin kaikki muu, paitsi koulu. Milloin näin ei olisi? Tällä hetkellä mä haluaisin varata lennot pois suomesta ja lähteä karkuun kylmyyttä. Mutta tähänki tarvitsisi rahaa, joka ei tällä hetkellä puussa kasva. Kumminkin oon sillä kannalla että säästän ja lähen viimeistään hiihtolomalla viikoksi lomalle ja toivo mukaan saan haluamani matkaseuran.

Katseli vanhoja kuvia ja törmäsin kuviin, jotka oli otettu loppu kesästä. Mieleen pamahti kaikki ne muistoit viime kesältä. Työpäivät, työkaverit, synttärit, lämpimät ilmat, kaverit... Haluan kesän takaisin. Oli paljon mukavampaa oleskella ulkona ja viettää aikaa kavereiden kanssa ku oli lämmin eikä paleltanut koko ajan. Hämmentää myös miten osa ihmissuhteista jäätyy talven tullen, ettei ihmiset pidä enää yhteyttä ennen kun kesä taas tulee. Tuntuu että kaikki vaan menee talviunille. Kumpa voisinki nukkua talven yli.






Viimeset kolme viikkoa oon ollu yllättävä positiivinen ja syystä. Kukaan sitä ei voi pilata, ei edes formsprigin pellet anonyymit. Viikkojen ajan mä onnelisena ja menin kouluun ja odotin vai että pääse kotiin, kun tiesin että joku odotti. Päivisin mulla oli syy tehdä kunnon ruokaa, kun kerranki oli joku jolle sitä tehdä.. Itsehän en pahemmin syö kotona mitään erikoista. Leffoja tuli katsottua varmaan kymmeniä ja pirkan murkku ja ampparijäätelöitä satoja. Ei voi vastustaa. Kotona oli hassua olla, kun olin tottunut asumaan yksin ja nyt tavallaan parin viiko ajan siellä asui joku muu seurana. Pian kumminkin Nurmijärvi vaihtui Turkuun ja vietin aikaa Kaarinassa. Oo lähes tyytyväinen mun elämäntilanteeseen, yhtä pientä tai itseasiassa aika suurta asiaa lukuunottamatta. But I can wait.

Milan ja London kasvaa kasvamistaan ja ne riehuu minkä kerkeää. Verhot on laitettu uudelleen kymmenet kerrat ja kirjahyllyn järjestys pistetty uusiksi muutamat sata kertaa. Vaatteet eivät pysy kaapissa vaan neitien mielestä kaikki vaatteet kuuluu levitellä pitkin asunnon lattioita ja pyöritella sphvan alla ja kirjahyllyn takana. Muutama J:n vaatekkin on kokenut kovaa koulutusta kun neidit tajusi että farkut ja sukat on hyviä päinikavereita, mutta voiton vei silti hihaton musta paita, joka sai uuden hieman pölyllä höystetyn ilmeen. Kaikkien vesikuppien kaato tempauksien ja räjäytä talo operaatioienki jälkeen rakastan näitä kahta hirmua yli kaiken! ♥

how do you make a gif
Milanilla ruskea nenänpää ja Londonilla vaalea.
Meinasin unohtaa, että käytiinhän me End of Summer Vol. 2:ssa kattomassa Artificial Heart:a ja ja juotiin muuamat kaljat jossai puistossa. Enf of Summerin jälkeen meidän matka oli kylläkin suorinta tietä Bar Bäkkärille, jonne oli sairaan suolaen 6€ sisäänpääsy maksu, jota en kuitenkaan itse maksanut. Onneksi. Baarissa kaikki meni hyvin, kunnes kello näytti puolta neljää aamulla ja illan ensimmäinen kriisi sai alkunsa. Siinä sitten 4aikaan ulos baarista kylmään ulkoilmaan ja juoksemaan pää kolmantena jalkana bussiin ja kuinka ollakkaan siihen ei keretty. Hermoja kiristi ja itsehä väänsin itkupotkuparkua ja turhautumisen takia vuodatin kyyneleitä pitkän tovin kunnes päätin maksaa taksin Helsingistä Nurmijärvelle. Taksiin sammumista, kotiin kompurointia ja toisen raahaamista perässä ja väsynyttä muminaa kalliista taksimatkasta. Päädyin loppujen lopuksi tyytyväisenä lämpimän peiton alle tyytyväisenä toisen kanssa nukkumaan ja aamulla kaikki oli.... kaameassa darrassa ja kykeneminen oli täysi 0.



2 kommenttia:

  1. kuinka porno kuva minusta :D:D:D:D
    hihi ikävä ♥

    VastaaPoista
  2. eipä tuo muakaaa imartele, mut oot kuuma kisu ♥;)

    VastaaPoista