✰ Please take me away

Mä oikeastaan vaa odotan, odotan ja odotan, että jotain tapahtuisi. Mutta aivan turhaan, sillä ei mitään voi tapahtua jos vietän päivät makaamalla sängyssä ja katsellessa elokuvia. Mä tahtoisin jonkilaista sisältöä mun elämälle. Muutakin kuin tanssitunnit ja cheerleading harjoitukset. Jennakin on jossai Mikkelin peräkylillä ja se on aivopestävän. Karokin vaan käy koulussa, eikä oikeastaan nähdä yhtään. Kamalinta on se, että just tärkeimpiä henkilöitä en nää. Nään niitä vaan tosi harvoin, kun mä jaksan matkustella, koska kuka nyt vaivautuis tulemaan tänne.
Nytkin olen ollut viimeset 6päivää kiepeänä. Kuumetta, päänsärkyä, kuumetta, kuumetta ja viellä lisää kuumetta. Lisäksi olen pyörtyillyt aivan sanomattoman paljon. Kaulastani löytyi myös suunnaton patti, joka vain isonee isonemistaan. Tämäkään ei ole ensimmäinen kerta. Kipu on aivan suunnaton ja huomenna olisi sitten lääkäriin meneminen edessä, joka toisin sanoen on mulle aivan suunnattoman vastenmielinen asia. En voi sietää lääkäreitä, sitä hajua siellä, piikkejä tai edes ootushuoneita. Normaalisti pyörryn jo odotushuoneessa ennen nimeni sanomista. Luultavimmin joudun leikkaukseen, joka taas aiheuttaaa mulle mieletöntä ahdistusta, koska en tahdo, en en en!

Mulla on iso lista mun ilmoitustaululla mitä kaikkea mun täytyis ostaa, tehdä ja suunnitella. Ja mitä mä oon saanut aikaan? En yhtään mitään. Otan mun lyriikka vihdon nenän eteen auki ja tuiotan tyhjiä sivuja ja ajattelen, mutta mun päässä on niin paljon ajatuksia, etten saa yhtäkään niistä paperille. Lopulta heitän vihdon lattialle, heittäydyn sängylle ja päädyn kuuntelemaan Mayday Paraden I swear this time I mean it biisiä kerta toisensa jälkeen ja uppoudun ajatuksiin. Niissä ajatuksissa pyöriin vana minä ja sinä. Sinä joka et tätä lue, mutta tiedän että joka hetki mä ajattelen sua. Se miten mä pysty käyttämään suurimman osan ajastani suhun ja sun miettimiseen saa mut hajalle sisältä päin. Ne sanat mitä oot sanonu, ne sanat jotka ei merkitse mtn ilman tekoja saa mut tuntemaan itteni aika tarpeettomaks. Hyvin olemattomaks sun silmissä. Joskus toivon, etten olis koskaa tutustunutkaan suhun, mut toisaalta ilman sua... En jaksais uskoa mihinkään.Sä puhut 'meistä, mut todellisuudessa mietin... voiko sellasesta edes puhua kun 'me'.... Sattuu edes ajatella että niin voisi olla.



I don't wanna be alone.

1 kommentti:

  1. raksu tuu seuraavana viikonloppuna stadiin?<3


    ikävä.

    VastaaPoista