✰ Let's just go back to how it was

Ensimmäiseks haluaisin toivottaa teille kaikille lukijoille hyvää ystävänpäivää! ♥
Mun ystävänpäivän vietän varmaan kotona. Ei huvita mennä ulos kun on niin kylmä, enkä mä siellä pahemmin mitään tekiskään. Korkeintaan käyn kaupasta juomista ja sillä mennään. Tosin varmaan jotai leffoi vois katella ja jos vaikka tekis vohveleita pari, koska ystävänpäivä.

Koska ystävänpäivä, niin tahdon omistaa osan täst postauksest mulle tärkeimmälle ihmiselle, Aleksille!
Mä tutustuin joskus kesäl. Aleksi oli mulle alussa vaan kaveri, mut nyt siit on tullu mulle kun veli. Isoveli, vaikka vuoen nuorempi onki. Se on mulle niinkun rakkain ihmine pitkään aikaan ja voin kertoo sille kaikesta kaiken. Mä luotan Aleksiin täysin ja en ikinä haluu menettää sitä, koska Aleksi tuo mulle sen tunteen, että mulla oikeesti on ihminen joka välittää ja on mun turvana aina jos on joku hätä. Ja se että aina on joku jolle kertoo iloist ja suruist. Oon siit niin kiitollinen, että oon tutustunu johonki tälläseen ihmiseen kun Aleksi, enkä muuten vaihtais mihinkään. Aleksi asuu semi kaukana täältä, eikä me nähdä kovinkaan usein. Onneks on puhelimet. Toivon mukaa nyt kesän jälkee asuttais lähempän toisia ja voitais nähdäkki enemmän, koska ikävä on aina kamala. Aleksi saa aina mut hyvälle tuulelle oli sit mikä tahansa asia. Ja toi kuva Aleksista... E voi vaan ku hymyilla ku nään sen! Aleksi on mulle niinku aina ykkönen, eikä sitä muuta mikään! ♥

Oikeesti mä oon iha hemmetin tyytyväinen, että mulla on muutamia tosi hyviä ystäviä. Joidenki kanssa tosin tulee pidettyä vähemmän yhteyttä, mut silti ne on niit tärkeimpii. Ystävät on oikeesti kallisarvosimpii ku mikää muu ja mulle ne on tärkeysjärjestykses aina siel käressä. Kavereit menee ja tulee, mut ystävät säilyy ja ne oikeesti tuntee sut.


Asiasta kukkaruukkuun... Viikonloppu meni sillee kivois tanssifiiliksis. Perjantaina mä siivosin mutsin mieliksi, sitten illemmal Hennu tuli meille. Me ei oikeestaan tehny yhtään mitään, kohan vaan hengattiin ja juteltiin. Sit lauantaina Jennamuruseni tuli meille pitkästä aikaa. En ollu nähny sitä pitkään aikaan ja olin iha munaojossa ku se tuli meille! ja kyllä, minähän omistan tunnetusti kyrvän, koska formspring ♥ Lauantaina me alkupäivä kulutettiin laittaumalla ja tappelemalla hiusten kanssa. Musiikkia huudatettiin jo hyvissä ajoin ja oli ihan kamala tanssifiilis, että pakko päästä tanssimaan tai jotai menoo kumminki. Viel yhdeksän aikaa me odotettii, että Jantsu soittais ja kertois tuleeko meille tylsä vai mukava ilta. Ja luojankiitos meille tuli kiva ilta. Käytiin kaupas ja mentiin Jantsulle missä oli meiän lisäks Valtsu, Roope, Juuso ja Jantsu. Siin se ilta sit menikin ja poliisisetäki kävi ovella ilmottamassa, että naapuri on häiriintynyt kusipää ja valittaa koska meilä oli ihan helvetin isot bileet! ...anteeks mitä?! Noh minkäs teet. Ja samas talos kaks kerrosta alempana jotku pikkutenut kuunteli TikTakia hyvin kuuluvasti, että kun kävi vessassa ni pystyi samalla laulamaan 'hei me heilutaan taas....' ja kuuntelemaan sitä niiden ihkutusta erinäisistä asioista. Sit joskus neljän aikaa mentiin meille takasin syömään ja sit käytiin nukkumaa. Ja sunnuntaina Jenna ja Hennu lähti takasin Mikkeliin ja mä menin takasin nukkumaan, koska mahtava päänsärky tuhos mun aivoja.

Mun pitäis hakee töitä, jotta saisin maksettua mun laskuja sit mutsille, koska se makso ne. Ei mulla oo rahaa mihinkään. Etenkään laskuihin, kyllä vaatteisiin ja junamatkoihin, mut laskut...ehei! Mulle tuli jostai ihme perintätoimistolt kaks kirjettä, joita olinkin jo odotellu jonkin aikaa. Toinen tuli, koska en ollu maksanu myöhästyneit DVD:t ja niille tuliki sit hintaa 72€ ja toine oli junasta saatu rikesakko josta maksoinki sitten 94€. Kyl mä vaan sanon, että oon semi kallis lapsi. Niin mutsiki sano, ja jos noiden laskujen tuleminen ei lopu ni... No ei se mulle voi sanoo etten saa rahaa mistää, ku en saa sitä muutenkaan. hehehehee.

Voisin oikeesti vähä ryhdistäytyy ja ettii niitä töitä, ettii asuntoo pk-seudult ja sillee. Ja sit niihin kouluihin hakeminen ois jossai vaihees. sekin stressaa ihan hemmetisti, koska mua pelottaa etten pääse mihinkään kouluun ja sit on kaikki suunnitelmat taas niin päin jotakin, ettei mitään rajaa. Mutta toivon mukaan nyt nää asiat loksahtaa paikoilleen ja menee miten ne oon suunnitellu ku on asiat jo hoiettu osittain niiden mukaisesti.

Aa miks pitää olla aina kaikki niin vaikeeta. Tajuaa vasta jälkeenpäin omia virheitä ja asioita mitä olis pitäny ehkä tehdä toisin, jotta asiat olis paremmin. Miks ei vois ajatella sillä hetkellä ennen kun niit asioit menee tekemään. Niin turhauttavaa. Haluisin palaa ajas takas viime kesän loppuun, syksyyn ja tehdä siel niin monia asioita aivan toisella tavalla. Ainakin muutamaan henkilöön liittyviä asioita. Jos olisin tajunnu tehdä ne asiat sillon oikein mä en olis täs yksin tääl hevonperseessä miettimässä mikä meni väärin. Noh ihmiset tekee virheitä, joskus saa toisen mahdollisuuden ja joskus ei. Nyt toivon että saisin toisen mahdollisuuden, mut taitaa näyttää siltä että on tyydyttävä tähän miten asiat nyt on.

Ajattelin tässä oikeesti muuttaa nyt mun ruokavalion täysin kasvispainotteiseks tosin kalaa en jätä pois. Oon niin täynnä sitä et jos yritän syödä esim kanaa ni ei mun maha kestä enää sitä. Must tuntuu ettei munmaha enää kestä mitään kun en syö niin paljoa, mutta silti. Vois tedä tarkat ruokailuajat ja määrät niin sais jotai järjestystä tähänki ja tulis jopa ehkä syötyä. Kaikki herkut jätän pois, cocacola zeroa mukaanlaskematta. Pitää varmaan tän myötä alkaa syömään vitamiinejä enemmän, vitamiinitablettei alkaa olla ku irtokarkkeja karkkikaupassa. Mutta parempi purkista ku ei ollenkaan.

Huomenna olis sitten tanssitunti ja sen jälkeen Karon kanssa hengaan keskustassa jonkin aikaa. Pitkästä aikaa näkee mussukkaaki. Mun ens viikko tulee olemaan aika laajalti varmaan tylsä, huomista mukaan ottamatta. Tosin hyvällä tuurilla nään Ottoa torstaina, meen käymään sen luona ehkä. Sitten viikonloppuna jos en pääse lähtemään viellä stadiin niin sitten luultavimmin pakotan Karon meille tai menen itse sinne. Miten vaan, kunhan on jotai tekemistä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti